Kuva 1: Ihon rakenne. (https://peda.net 25.4.2015)
Iho uusiutuu vähän yli kuukaudessa. Tämä uusiutuminen tapahtuu orvaskedessä. Orvaskesi muodostuu useista eri kerroksista; sarveiskerroksesta, jyväsolukerroksesta, okasolukerroksesta ja tyvisolukerroksesta. Uusiutumisessa pyöreät tyvisolut jakautuvat ja alkavat nousta alimmasta kerroksesta ylimpään kerrokseen, litistyen koko ajan enemmän. Sarveissolukerroksessa jo täysin littanat solut ovat keratiinisoituneet, ja muodostavat suojakerroksemme, marraskeden. Lopuksi vanhat keratiinisolut hilseilevät pois, uusien keratiinisolujen tieltä. (http://www.iholiitto.fi 25.4.2015) Ihon uusiutumisprosessi näkyy kuvassa 2.
Kuva 2: Orvaskeden rakenne. (http://thealabublog.com 25.4.2015)
Orvaskeden alla oleva verinahka koostuu pääosin kollageenista, elastaanista ja glykosaminoglykaaneista. Ihon joustavuudesta huolehtivat kollageenisäikeet ovat kestäviä, mutta niiden uusiutuminen kestää yhdestä kahteen vuotta, ja elastaani taas pitää ihon kimmoisana. Glykosaminoglykaanit sitovat ihoon vettä ja toimivat osana aineenvaihduntaa. Glykosaminoglykaanien määrä vähenee ihon ikääntyessä. (http://www.iholiitto.fi 25.4.2015) Tämä tarkoittaa sitä, että ikääntyessämme ihon kosteuspitoisuus alenee, iho veltostuu, ja saamme juonteita. Parempi kuva verinahasta on alla oleva kuva 3.
Kuva 3: Havainnollistava kuva verinahasta. (https://peda.net 25.4.2015)
Verinahan alla oleva ihonalaiskerros koostuu rasvakudoksesta ja sidekudossäikeistä. Ihonalaiskerros suojaa elimistöä iskuilta ja on siteenä ihon ja kudosten välillä. Sen paksuus vaihtelee paljon ravitsemuksen, sukupuolen, ja hormoonien takia. (http://www.iholiitto.fi 25.4.2015) Paremman kuvan rasvasoluista, ja niiden käyttäytymisestä saa kuvasta 4. Kehoissamme on tietty määrä rasvasoluja, jotka laajenevat ja kutistuvat eri ikävaiheiden ja elämäntapojen mukana.
Kuva 4: Havainnollistava kuva ihonalaiskerroksesta. (http://im.mtv.fi 25.4.2015)
Kuva 2: Orvaskeden rakenne. (http://thealabublog.com 25.4.2015)
Orvaskeden alla oleva verinahka koostuu pääosin kollageenista, elastaanista ja glykosaminoglykaaneista. Ihon joustavuudesta huolehtivat kollageenisäikeet ovat kestäviä, mutta niiden uusiutuminen kestää yhdestä kahteen vuotta, ja elastaani taas pitää ihon kimmoisana. Glykosaminoglykaanit sitovat ihoon vettä ja toimivat osana aineenvaihduntaa. Glykosaminoglykaanien määrä vähenee ihon ikääntyessä. (http://www.iholiitto.fi 25.4.2015) Tämä tarkoittaa sitä, että ikääntyessämme ihon kosteuspitoisuus alenee, iho veltostuu, ja saamme juonteita. Parempi kuva verinahasta on alla oleva kuva 3.
Kuva 3: Havainnollistava kuva verinahasta. (https://peda.net 25.4.2015)
Verinahan alla oleva ihonalaiskerros koostuu rasvakudoksesta ja sidekudossäikeistä. Ihonalaiskerros suojaa elimistöä iskuilta ja on siteenä ihon ja kudosten välillä. Sen paksuus vaihtelee paljon ravitsemuksen, sukupuolen, ja hormoonien takia. (http://www.iholiitto.fi 25.4.2015) Paremman kuvan rasvasoluista, ja niiden käyttäytymisestä saa kuvasta 4. Kehoissamme on tietty määrä rasvasoluja, jotka laajenevat ja kutistuvat eri ikävaiheiden ja elämäntapojen mukana.
Kuva 4: Havainnollistava kuva ihonalaiskerroksesta. (http://im.mtv.fi 25.4.2015)
Lähteet:
Terveen ihon rakenne.
Kuva 1: Ihon rakenne.
Kuva 2: Orvaskeden rakenne.
Kuva 3: Havainnollistava kuva verinahasta.
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/biologia/ihminen/solu/kuvamappi/kuvagalleria-ihosta/ihon-rakenne:file/download/55bc84ca323c4e704afefbd32fd32ba58b24a3bc/ihminen_iho_shutterstock_90859769.jpg 25.4.2015Kuva 4: Havainnollistava kuva ihonalaiskerroksesta.
http://im.mtv.fi/image/3178668/landscape16_9/1024/576/415bb8322d231ca20558d7ffd2307e07/yO/1824379.jpg 25.4.2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti